Oppimo Energia
Kairontie 77, 01830 Lepsämä
outi@oppimoenergia.com

Outi Tamminen
DI, Energiatekniikka
soita: gsm 045 6745321
tai laita viesti:
outi@oppimoenergia.com

Energiatodistukset, perustason pätevyys

Laadin energiatodistuksia olemassaoleville pientaloille Lepsämän lähialueille.

Valmiin todistuksen toimitan joko postitse tai sovitulla muulla tavalla.

Tarvittaessa käydään tulokset läpi yhdessä.

Nurmijärvi

Energiatodistuksen sisältö

1. Laskennalliset energiankulutusluvut
• rakennuksen energian kulutus
• ostoenergian kulutus
• E-luku
2. Toteutunut ostoenergiamäärä
3. Suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi

1. Laskennalliset energiankulutusluvut:

• Rakennuksen energian kulutus: Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttaa talon koko ja rakenteet, ilmanvaihtojärjestelmä sekä tilojen ja käyttöveden lämmityksen  jakojärjestelmät. Siltä osin kuin asukkaat vaikuttavat energiankulutukseen, käytetään laskennassa pinta-alaperustaisia ns. vakioidun käytön lukuja.
   
• Ostoenergian kulutus: Ostoenergiankulutusta laskettaessa otetaan huomioon, millä menetelmällä energia tuotetaan. Energian tuottojärjestelmän hyötysuhde vaikuttaa ostoenergian määrään. Jos hyötysuhde on alle 1 (esim. öljy/puukattila), on ostoenergiamäärä suurempi kuin rakennuksen energiankulutusluku. Jos se taas on suurempi kuin 1 (esim. lämpöpumppu), on ostoenergiamäärä pienempi kuin rakennuksen energiankulutus. Tällöin osa tarvittavasta energiasta otetaan esim. lämpöpumpun lämmönlähteestä tai auringosta.
   
• E-luku: Energialuokka perustuu tähän lukuun, jota kutsutaan 2013 todistuksessa “kokonaisenergian kulutukseksi” ja 2018 todistuksessa “energiatehokkuuden vertailuluvuksi”. Se ei kuvaa energiamäärää, minkä rakennus kuluttaa, vaan sen on tarkoitus kuvata, kuinka paljon ao. rakennuksen vaatima energiamäärä kuluttaa luonnonvaroja, kun se tuotetaan rakennuksessa käytössä olevilla energiantuottojärjestelmillä. Se lasketaan kertomalla saatu laskennallinen ostoenergiamäärä ns. energiamuotokertoimilla. E-luku ilmoitetaan kilowattitunteina rakennuksen lämmitettävää neliöalaa kohti ja nuolikaaviolla. E-luvun symbolina käytetään kilowattituntimerkinnässä alaindeksiä E seuraavasti: kWh_E.

2. Toteutunut ostoenergian kulutus

Toteutunut ostoenergiamäärä merkitään aina todistukseen, ellei sen määrittäminen ole jostain syystä täysin mahdotonta. Laskennallinen ja toteutunut energiankulutus voivat poiketa toisistaan useista syistä, mm seuraavista:

• Laskenta perustuu ns. vakioituun käyttöön: Asunnossa asuvien asukkaiden energiankulutustavat voivat poiketa tästä keskimääräisestä käytöstä. Eroja voi aiheutua mm. asukkaiden määrästä, huonelämpötilasta, lämpimän käyttöveden kulutuksesta ja kodinkoneiden määrästä ja käytöstä.
   
• Vuosi voi poiketa laskennassa käytetystä standardivuodesta: Laskennassa käytetään lämmitystarvelukuja, jotka pohjautuvat pitkäaikaiseen keskimääräiseen lämmitystarpeeseen. Yksittäisen vuoden lämmitystarve poikkeaa yleensä tästä. Tietyn vuoden toteutunut energiankulutus voidaan laskennallisesti korjata vastaamaan standardivuotta, jos kulutusluvuista kyetään erottamaan lämmityksen osuus. Korjaus on tarkempi, jos luvut saadaan määritettyä vielä kuukausikohtaisesti.
   
• Toteutuneen ostoenergian määrittäminen voi olla epätarkkaa: Jos ostoenergia ei ole selkeästi mitattavissa olevaa ja kalenterivuodelle kohdistettavissa, joudutaan tekemään arvioita määrästä.
   
• Laskennassa käytetään säävyöhykkeen Helsinki-Vantaa säätietoja: Pohoisempien säävyöhykkeiden alueilla johtaa alhaisempiin laskennallisiin kulutuslukuihin kuin jos käytettäisi oman säävyöhykkeen säätietoja. Tämäkin voidaan laskennallisesti korjata, jos halutaan saada laskennalliset luvut ja toteutuneet paremmin vertailukelpoisiksi.

3. Suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi

Energiatodistuslaskennassa rakennuksesta syntyy laskentamalli, jonka avulla on mahdollista tarkastella erilaisten muutosten vaikutusta ostoenergiamäärään. Jos laskelmat osoittavat, että jokin muutos alentaisi huomattavasti ostoenergiamäärää, saattaisi tällaisen muutoksen tekeminen olla järkevää rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Todistukseen merkitään tältä pohjalta suosituksia mahdollisiksi muutostoimenpiteiksi. Muutostöiden kustannustehokkuus on kuitenkin aina selvitettävä erikseen. Lisäksi on otettava huomioon se, että energialaskenta tuottaa lähelle oikeaan osuvia tuloksia vain siinä tapauksessa, että rakennuksesta saadut lähtötiedot kuvaavat oikein rakennuksen ominaisuuksia. Esimerkiksi jos rakennuksen rakenteita ja järjestelmiä ei tunneta, vaan laskennassa käytetään paljon rakennusvuoteen perustuvia taulukkoarvoja, voi olla että jonkin ominaisuuden osalta rakennus onkin paljon parempi tai huonompi kuin on laskettu. Tällöin muutoslaskelmat voivat antaa virheellistä tietoa. Olisikin tärkeää, että lähtötiedot kuvaisivat mahdollisiman oikein rakennuksen ominaisuuksia.